lauantai 4. helmikuuta 2012

Miksi Eurooppa ei toimi nykymallilla?

Kuvassa on hyvin tiivistetty nykyinen tilanne. Maailmantalous integroituu. Harmaalla merkityissä maissa ei ole lainkaan sosiaaliturvaa. Toisaalta ne maat, joissa sosiaaliturvaa tarjotaan, ovat lähes kaulaansa myöten veloissa (Eurooppa, PIIGS, USA, Japani).

Sosiaalivaltio levisi Euroopassa vastaukseksi kommunismin uhkaan

Eurooppalaisessa mallissa korostuu sosiaalivaltio, joka tämä malli laajeni aina toisen maailman sodan jälkeen. Sosiaalivaltion pääarkkitehteina olivat eurooppalaiset sosiaalidemokraatit. He eivät olleet kommunisteja ihan henkeen ja vereen - siksi Eurooppa ei vajonnut de facto kommunismiin. Myös porvaristo tuki sosiaalidemokraatteja Euroopassa, koska kommunistinen Neuvostoliitto muodosti merkittävän uhan heille. Elettiin sentään aikaa, jolloin Hitler oli epäonnistunut pysäyttämään Puna-armeijan vyöryn Eurooppaan, ja itse asiassa koko Itä-Eurooppa oli nyt kommunistinen. Työväestö oli pidettävä tyytyväisenä, jottei agitaatio pääsisi vaikuttamaan heihin.

Sosiaalivaltiosta tulee pysyvä normi

Sosiaalivaltiosta olisi kuitenkin tullut päästä eroon viimeistään kommunistiblokin romahtaessa. Kun kommunistiblokki lakkasi olemasta, niin samalla se alkuperäinen uhka, jonka Neuvostoliitto muodosti Euroopalle, poistui. Sosiaalivaltio kuitenkin jatkoi porskuttaen, koska ihmiset olivat a) tottuneet siihen, ja b) tulleet riippuvaisiksi sosiaalivaltiosta ja sen tarjoamista tulonsiirroista.

Muutos maailmantalouden painopisteessä

1990-luku meni eurooppalaisilta valtioilta vielä taloudellisesti samalla mallilla kuin 1980-luku - siis hyvin. Sosialismin ikeestä vapautuneet ex-kommunistimaat eivät toimineet tehokkaasti taloudellisessa mielessä vielä silloin. Siten ne eivät muodostaneet taloudellista kilpailuasetelmaa Euroopalle. Viimeistään 2000-luvulle tultaessa tämä kaikki muuttui. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset yritykset lähtivät etsimään uusia mahdollisuuksia ex-kommarimaista, joihin injektoitiin runsaita annoksia ulkomaista pääomaa. Juuri tämän ulkopuolelta tulleen pääoman ansiosta ex-kommarimaat "puhkesivat kukoistukseen".

Sosiaalivaltioiden rahoituskriisi

Samalla teollisuuden siirtyminen "lännestä" muualle tarkoitti sitä, että sosiaalivaltion rahoitus siirtyi tulorahoituksesta (verot) enemmän velkarahoitukseen (valtionvelka). Eurooppalaisten valtioiden velka onkin noussut merkittävästi 2000-luvun aikana. PIIGS-maat ovat saavuttamassa kulminaatiopisteen, jossa insolvenssi uhkaa. Globaali maiden välinen verokilpailu on aiheuttamassa sen, että yrityksiä ei enää voida kupata. Jos yritystä "lypsetään" maassa A, se muuttaa maahan B. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että valtion tulorahoitus muodostuu yhä enenevissä määrin kansalaisilta kerättävästä tulorahoituksesta (verot) ja kasvavasta valtionvelasta, joka jarruttaa talouden kehitystä sekä Euroopan että koko maailman tasolla.

SUMMA SUMMARUM

Eurooppa ei voi jatkaa sosiaalivaltio-mallilla nykyisessä globaalitaloudessa ilman jättimäistä velkaantumista ja sen kattamiseen käytettävää rahanpainamista eli inflaatiota. Samalla tämä aiheuttaa inflaatiota globaalissa mittakaavassa, koska esim. USA:n ja Kiinan on vastattava Euroopan rahanpainamiseen, jotta valuuttakurssit pysyvät tasapainossa.

4 kommenttia:

  1. Kiitos vinkistä blogissani. Tämä oli hyvä kirjoitus.

    Kansantaloustieteen luennolla oli proffan pitkiä tilastopohdintoja siitä, miten pohjoismaisessa mallissa täytyy olla jotain mystisen hyvää, koska korkea verotus ja tuloerojen tasaaminen eivät ole madaltaneet ratkaisevasti elintasoa ja mm. menestystä kansainvälisissä teteissä verrattuna matalamman verotuksen angloamerikkalaisiin maihin.

    Ratkaisevaa on julkisen sektorin koko, joka ei enää eroa ratkaisevasti Suomen ja monen muun vapaammaksi mielletyn maan välillä. Suomessa kustannukset on pyrittu kattamaan korkealla verotuksella, kun taas muualla on käytetty rohkeammin valtion velkaa ja inflatointiakin.

    Oikeastaan pohjoismainen sosialismi olisi kestävämpi kuin vielä ronskimpi velkaantuminen. Suomessa julkinen sektori ja sääntely pyrkivät tarjoamaan etuja suuremmille massoille, kun taas esim. Yhdysvalloissa sääntely suojelee lähinnä hyvätuloisia akateemisia työntekijöitä ja aseteollisuutta puhumattakaan verovarojen kohdistamisesta ylimitoitettuun sotakoneistoon.

    Kansantaloustieteen luento oli implisiittistä propagandaa. Siinä ei suoraan hyökätty individualistista yhteiskuntamallia vastaan, vaan vertailtiin mm. Yhdysvaltoja ja korkeamman verotuksen Pohjoismaita faktoja valikoiden. Omassa kapeassa kehyksessään vertailu saattoi olla ihan relevantti. Koska suurimmalle osalle Yhdysvallat merkitsee individualistista markkinataloutta, em. kapeat vertailut istuttavat sinisilmäisille nuorille virheellisiä ajatuksia siitä, että pohjoismainen valtiojohtoisuus olisi käytännön kokemuksiin vedoten parempi kuin individualistinen yhteiskunta. Varsinkaan kansantaloustiede Suomessa ei kannusta älylliseen loogiseen ajatteluun, vaan pelkästään olemassaolevien näyttöjen vertailuun. Siitä, mistä ei ole näyttöjä, ei voi väitellä. Tai tietysti voi niin kauan kuin joku saa vastapuolen virheellisesti uskomaan, että esim. Yhdysvallat olisi ratkaisevasti vapaampi markkinatalous ja vähemmän valtiojohtoinen kuin Suomi.

    VastaaPoista
  2. Ihan hyvä kirjoitus. Pari varausta kuitenkin:

    Eurooppalaiset ja amerikkalaiset yritykset lähtivät etsimään uusia mahdollisuuksia ex-kommarimaista, joihin injektoitiin runsaita annoksia ulkomaista pääomaa. Juuri tämän ulkopuolelta tulleen pääoman ansiosta ex-kommarimaat "puhkesivat kukoistukseen".

    Venäjä ei kylläkään ole puhjennut kukoistukseen vaikka Kiina, Puola, Tsekki, Slovenia, ... ovatkin. Mutta lähtikö Kiinassa markkinatalous kukoistukseen länsimaisen rahan turvin, en tiedä. Ehkä Singaporelaisen ja muun ulkokiinalaisen rahan ? Alkuunhan markkinatalous ainakin lähti Kiinassa lentoon sitä kautta että kansankommuunit alkoivat de facto purkautua vaikka ei de jure. Maaseudulle syntyi uuden toimeliaisuuden ansiosta paljon pieniä yrityksiä ja maatalouden tuottavuus kasvoi nopeasti. Purkautumiskehitys levisi sitä kautta, että kansankommuunien jäsenet matkivat niitä jotka olivat menestyneet, koska olivat purkaneet kansankommuunin ensimmäisenä.

    Yksi syy siihen, että Venäjä ei puhjennut kukoistukseen oli aivan liian nopea uudistuspolitiikkaja sosiaalivaltion nopea purku.

    Mitä itse sosiaalivaltion syntyyn tulee niin aina vallankäyttö on kompromisseja. Demokratia syntyi Englannissa hiljalleen sitä kautta, että kuninkaan oli pakko laajentaa vallankäytön piirissä olevien ihmisten joukkoa. Syy oli esimerkiksi vallankumouksen pelko. Tällaisia kompromisseja tullaan aina tekemään. Se, että sosiaalivaltio nyt on uhattuna johtuu pitkälti globalisaatiosta. Tuotanto on helppo siirtää halvan työvoiman ja alhaisten verojen maahan. "Kansan" neuvotteluvoima on laskenut verrattuna työnantajiin. Sosiaalivaltion purun voi väittää olevan fiksua tai ei-fiksua siitä riippuen millaiset arvot tai aatteet henkilöllä on, mutta oleellisesta on että sosiaalivaltio ei ole enää sustainable, vaikka se joskus olikin.

    Se oli varsin sustainable silloin, kun tuotanto oli puunjalostusteollisuutta, jota ei voinut helposti siirtää maasta, kun valuutan saattoi aina devalvoida kun solidaarinen palkkapolitiikka nosti tuottamattoman väen palkkoja ja eläkkeitä liian korkealle.

    Ajat muuttuvat.

    VastaaPoista
  3. Harmaalla merkityissä maissa ei ole lainkaan sosiaaliturvaa.

    Väärin. Niiden sosiaaliturvan tasosta ei ole tietoa. Harmaa tarkoittaa noissa kartoissa sitä, että ei ole tietoa. Eli käytät karttaa tavallaan aika propagandistisesti.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista, Taussi, Jukka ja Sammalkieli!

    Kansantaloustieteen luennolla oli proffan pitkiä tilastopohdintoja siitä, miten pohjoismaisessa mallissa täytyy olla jotain mystisen hyvää, koska korkea verotus ja tuloerojen tasaaminen eivät ole madaltaneet ratkaisevasti elintasoa ja mm. menestystä kansainvälisissä teteissä verrattuna matalamman verotuksen angloamerikkalaisiin maihin.

    Ei tainut proffa näyttää Suomen velkakäyrää? Yhteiskunnan kannalta kiusallisia asioita on lakaistu velkamaton alle. Mutta alkaa tuonkin maton alla oleva tila kohta loppua.

    Oikeastaan pohjoismainen sosialismi olisi kestävämpi kuin vielä ronskimpi velkaantuminen.

    Oliko tämä oma väitteesi vai jonkun muun? Noin ympäripyöreän väitteen taloustieteellinen perusteleminen vie kyllä aikaa.

    Kansantaloustieteen luento oli implisiittistä propagandaa.

    Olisiko vika siinä, että Suomessa opetettava taloustiede on enemmän tai vähemmän NORMATIIVISTA? Taloustieteen kautta iskoistetaan miten tiettyjen asioiden, kuten vaikkapa tulonjaon, verotuksen jne. tulisi olla yhteiskunnassa.

    Siitä, mistä ei ole näyttöjä, ei voi väitellä.

    Tämä rajaa tehokkaasti pois itävaltalaisen a priori -päättelyn, mikä sinäänsä on väärin. Ei tieteessä aina voi vaatia todisteita, että joku asia on niin tai näin. Varsinkaan talousdata ei välttämättä todista yhtään mitään, tai sitten on kyse virhepäätelmistä.

    VastaaPoista